08/04/2015

Kavioasiaa


Huomenna on edessä koe kavioista (rakenne, mekaniikka yms.) ja koska opin parhaiten kirjoittamalla ja/tai piirtämällä uudelleen aiemmin kuulemaani, ajattelin iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kirjoittaa tämän postauksen kertausopiksi itselleni. Ties vaikka joku muukin oppisi tästä jotain, sehän olisi vain plussaa ;). Haastavinta on opetella kaikki nää käsitteet ruotsiksi, mut eiköhän tää tästä.. Oon jo vahvasti voiton puolella!

--------------------------------------------

Alkuun otan tämän kaikille kavioita puhdistaneille tutuksi tulleen kuvakulman, eli kavio pohjasta päin katsottuna (värit hieman todellisuudesta poiketen).



Aloitetaan itsestäänselvyyksistä, eli kavion tehtävistä. Kaviot - tai tarkemmin säde (stråle), seinämät (bärrand) ja kantakulmat (hörnstöd) - kantavat painoa ja toimivat eräänlaisena iskunvaimentimena. Myös sisärakenteiden (mm. kavioluu) suojaaminen kuuluu kavion työnkuvaan.

Terve kavio joustaa eli leviää hieman hevosen jokaisen askelen alla. Kavion sisällä sijaitseva kaviopatja (elastiska putan) hoitaa iskunvaimentajan roolia ja se nousee ylöspäin hevosen astuessa maahan (säde leviää ja nousee kaviopatjan alla -> patja nousee). Samalla kaviorusto (hovbrosk) ja kantaseinämät (traktväggar) antavat hieman myöten leviten painon alla sivuille.

Tämä mekaaninen liike edesauttaa säteen verenkiertoa. Kengättömillä hevosilla kavio pääsee yleensä myötäämään enemmän, kuin kengitetyillä.

Kavio kasvaa ruununrajasta (kronsvulst) noin 0,5-1,0 cm kuukaudessa. Erilaiset muuttujat, kuten ruokinta, talliympäristö ja stressi saattavat aiheuttaa "kupruja" kavion pintaan sen kasvaessa epätasaisesti. Esimerkiksi tallipaikan - ja sen myötä rehulaadun - vaihtuminen saattaa aiheuttaa kavion seinämään selvän kohouman.

Kavion laatuun ja terveyteen vaikuttavat muunmuassa seuraavat tekijät:

  • Kengitys
  • Ruokinta
  • (Ratsastus)alustat
  • Kavioiden puhdistus

Lienee selvää, että erilaisten kavion sairauksien välttämiseksi on syytä puhdistaa kaviot päivittäin. Myös ruokintavirheet saattavat olla suurikin tekijä esim. kaviokuumeen (fång) kehittymisessä - näistä kuitenkin lisää myöhemmin.



Tässä kuvassa näkyy ihanan pinkkinä kaviopatja, josta puhuin aiemmin. Myös kavion luut - joista eriskummallisin lienee sädeluu (strålben) - ovat tässä poikkileikkauksessa väritettyinä tuolla harmaansekaisella keltaisella (joku fiksumpi varmaan sanoisi beessi?).


Jänteet on mun mielestä ehdottomasti mielenkiintoisin osa koko jalkaa! Hankoside (gaffelband) näkyis menevän vähän sinne päin, mutta tuossa nyt suunnilleen eri ligamenttien ja jänteiden järjestys siellä nahan alla. Lihaksiahan hevosella ei etupolven alla ole (tai no, hankoside koostuu osaksi lihaskudoksesta, mutta toimii jänteen tavoin), joten lähes kaikki liike polvesta alaspäin tapahtuu mekaanisesti.

Syvää- ja pinnallista koukistajajännettä suojaamassa on.. öh, vuohisligamentti? Annularligament ruotsiksi, elikkä hankoside jatkuu ligamenttina vuohisen ympärille, jossa se suojaa koukistajia ja pitää paketin muutenkin vähän paremmin kasassa.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kavion sairaudet


Fång (kaviokuume)

Kaviokuumeen seurauksena kavion etuseinämän (vägghorn) ja kavion sisempien osien välissä oleva sälekerros (lamellrand) tulehtuu ja heikkenee, mikä johtaa kavioluun rotaatioon tai vajoamiseen kavion sisällä. Jo lieväkin kaviokuume saattaa jättää pysyviä vaurioita, eikä hevonen välttämättä koskaan toivu entiselleen.

Kaviokuumeen selvimpiä oireita on hevosen pyrkimys siirtää paino pois kipeältä jalalta (yleensä etujalka -> hevonen takakenossa). Muita oireita ovat kohonnut pulssi, kavioiden arkominen ja ontuminen ylipäätään.

Hoitona kaviokuumeelle sopii koppiloma, sekä eläinlääkärin määrämät tulehduskipulääkkeet.


Hovböld (kaviopaise)

Tulehdus, seurausta kavioon päässeistä epäpuhtauksista esimerkiksi terävän vierasesineen päälle astumisen seurauksena. Paise voi ilmetä sälekerroksessa, anturassa, ruununrajassa tai päkiöissä - koitappa siinä sitten selvittää, missä kohtaa se lurjus lymyilee..

Oireita ovat ontuminen sekä kohonnut lämpö/pulssi. Hoito on yksinkertaista, mutta turhauttavaa (been there, done that). Kengittäjä tyhjentää paiseen, jonka jälkeen jäljelle jäänyt kanava pidetään puhtaana betadinehautella ja jumalattomalla määrällä pumpulia, jesaria ja suihkumattoa (viimeiseksi mainitusta tehdään tyylikäs tohveli, jota kantaessaan hevonen voi käppäillä huoletta karsinan ulkopuolellakin). Yleensä vaatii muutaman päivän koppilevon kivun vuoksi.


Sömtryck

En oikein löytänyt tälle mitään käännöstä suomeksi, mutta kyseessä siis liian syvälle lyöty kengitysnaula. Oireita usein ontuminen ja lämmin kavio. Oireet katoavat yleensä saman tien kengän poistamisen jälkeen. Naulanreikä on syytä putsata huolella, ettei se pääse kehittymään kaviopaiseeksi.


Spiktramp (no siis.. piikin päälle astuminen)

Oireet riippuvat täysin siitä, mihin kohtaan ja kuinka syvälle kaviota piikki on uponnut. Hyvällä tuurilla piikki on osunut aivan kavion kärkeen, eikä sen suurempaa vahinkoa pääse sattumaan. Tyypillisellä hevosihmisen tuurilla se spiku on kuitenkin osunut säteeseen tai kaviopatjaan, jolloin lopputulos harvemmin on mitään ihanaa.

Oireena toimii ontuminen, joka on hyvinkin voimakasta, mikäli piikki on osunut syväkoukistajan ja sädeluun väliseen limapussiin (strålbensbursa). Hoitona kavio usein kipsataan ja ennaltaehkäisevää jäykkäkouristuspiikkiä suositellaan.



Strålröta (sädemätä)

Oireena suorastaan yököttävän pahan hajuinen, musta mönjä säteen uurteissa. Syynä yleensä saastaiset boksit / mutaiset tarhat. Ertyisen alttiita sairaudelle ovat ahdaskavioiset hevoset, joiden säteiden uurteet ovat syvät.

Sädemädän hoidossa tärkeintä on pitää kavio puhtaana ja kuivana. Tämän lisäksi voidaan käyttää kuparisulfaattia, tervaa tai vahvaa jodiliuosta tms. Kengittäjä pystyy osiltaan auttamaan hevosen tilannetta hieman vuolemalla pois "mädät" alueet ja tekemällä kaviosta ilmavamman (sädemätää aiheuttava bakteeri on anaerobinen).


Lähteet:

http://kavioura.fi/index.php?page=saedemaetae (08.04.15)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaviokuume (08.04.15)

Gillian Higgins & Stephanie Martin, 2009, Kuinka hevonen toimii - visuaalinen opas hevosen anatomiaan



Huh. Ehkä mä nyt osaan jotain siihen koepaperille oksentaa :D. Suurin osa noista sairauksista oli aika tuttua kamaa, mut oli siellä jotain uuttakin. Esimerkiksi syy kavioluun rotaatiolla/vajoamiselle kaviokuumeen yhteydessä selvisi mulle vasta nyt, mutta parempi myöhään kuin ei!

Eniten stressaa, miten muistan noi kaikki uudet sanat. Noista kuvista vieläpä puuttuu toinen listanmokoma sanoja, jotka näköjään unohdin niihin kirjoittaa. Noh, onneksi mulla on sentään nää mustavalkoiset monisteet, joista ei kyllä saa hyvänäköinenkään mitään selvää. Olkoon voima kanssani.

No comments:

Post a Comment