No huhhuh!

Penty-parka ei vielä tässä vaiheessa
tiennyt, että se on turkille menoa nyt!

Eilen oli niin tapahtumarikas päivä, että kaaduin kotiin päästyäni miltei kengät jalassa sänkyyn! Aamuisen karsinanputsauksen (4) jälkeen ratsastin ekan hevosen koulutunnilla. Kyseinen otus oli Kalina-niminen tamma ja ratsastettavuudeltaan oikeastaan aika hyvä. Opettaja kysyi multa tunnin jälkeen, haluaisinko ratsastaa sitä pari päivää putkeen; on kuulema ihan eri hevonen, kun yhteiset sävelet alkavat luonnistua. Tarvitseekohan edes mainita, mitä vastasin :D.

  Seuraava uhri oli Penty, jolla oon ratsastanut monesti aiemminkin. Extremeosuus tulikin vastaan siinä, kun opo ilmoitti mun klippaavan sen ennen ratsastusta! Polvet tutisten siinä sitten seurasin ensin esimerkkiä ja yritin tehdä itse perässä. Jos mä jotain voin sanoa, niin jättäkää jatkossakin ne klippaushommat jollekulle muulle, kuin mulle. Ei se nyt mikään ihan karsea ole, mutta selästä huomasin klippaamattomia pikkupisteitä yhden jos toisenkin..

Pentyn jälkeen ratsastin kolme koulun hevosta. Kaksi tuttua, Lana & Primo, sekä uutena tuttavuutena Rambler-tamman. Eilen mulle selvisi syy, miksen tykkää tosta Lanasta - sehän ei mokoma kanna itseään kunnolla! Sillä on sellainen jännä pomppuravi, joka saa erheellisesti uskomaan, että se tekee tosissaan töitä. Tarkemmin tunnusteltuna sen huomaakin vain juoksevan alta jäämättä oikeasti takajalkojen päälle, joten pyrin saamaan tammanretaleen työskentelemään vähän rehellisemmin.

Primo oli oma karsea itsensä, mutta väittäisin sen menevän jatkuvasti kohti parempaa. En huomannut kysyä siitä kaulasta enempää, mutta sain kuulla sen hypänneen ennen tonne tuloaan 140-ratoja?! Tää selitti jossain määrin niitä jarrutusongelmia, joita kohtasin Primon kanssa hypätessäni sillä toissapäivänä, sehän osaa oikeasti hypätä :D!

Rambler

Rambler yllätti todella positiivisesti! Oon monesti katsellut sitä hevosta asenteella "huh, ei näytä mukavalta", mutta eipä ollut ensimmäinen kerta, kun olin väärässä. Ei se mikään maailmanmestari ole ja sen askeleet ovat vauhdista riippumatta piiiitkiä ja hiiiitaita, mutta jollain kierolla tavalla mä tykästyin siihen tammaan. Itseasiassa yks ohjaaja jäi katsomaan mun ratsastusta kentän laidalle ja huikkasi Ramblerin näyttävän tosi hyvältä! Lämmitti mieltä, olin itsekin ihan fiilareissa, vaikka verensokeri alkoi tuossa vaiheessa iltaa laskea negatiivisen puolelle.

Viimeisenä vuorossa oli Grace, joka oli edellisenä päivänä ollut niin hyvä, että päätin vain ottaa askellajit läpi ja varmistaa, että sidepull toimii kuten pitääkin. Tulihan siinä tehtyä pari väistöäkin, mutta ei me nyt mitään oikeeta duunia tehty. Vähän vaan ravailtiin ja laukkailtiin ympyrää, mut eipä olis enempää tarvinnutkaan.

Saatuani Gracen talliin jouduin vielä palaamaan KRC:hen (koulun talli) ja pesemään kaikki käyttämäni suitset ja lakaisemaan Pentyn pissat hoitopaikalta (mur). Kello oli tässä vaiheessa jotain kahdeksan ja mä hoidin apinan raivolla kaiken valmiiksi, ennen kuin suuntasin pyörän eturenkaan kohti kotia. Olin kotona siinä puol kymmenen aikoihin ja hyvä kun sai syötyä ja suihkussa käytyä, kun oli oikeesti pakko mennä nukkumaan :D.

Tänään on sitten hyppytunti Gracen kanssa. En vielä tiedä, hyppäänkö kolmosten vai opettajien kanssa samassa ryhmässä, mutta toivottavasti tänään päästäisiin oikeasti jo hyppäämään, eikä vaan juoksemaan kavaletteja.

Rico, tästä mun pitää kirjottaa joku kerta enemmän!
Tuntui meinaan kuin ois Ferraria ajanut..

Ja Irma.. Irmalla on jotain häikkää kavioissa
ja on siksi kävelyllä. Yritti heittää mut virtapiikin
verukkeella selästä, mutta eipäs onnistunut, häähää!

Ei se normaalisti oo noin sottanen, mutta tuohon tuodaan aina säilöpaalit (3), joista
käymme täyttämässä heinäpussit karsinan oveen :). 

Kaikki satulahuoneet + kuivaushuone ovat lukollisia, niin SRG:ssä (yksäritalli)
kuin KRC:ssäkin.

Tallin kahta käytävää yhdistävä minikäytävä

Vesari. Tosta ovesta kuljetaan myös tarhatessa

Käytävää