Syyslomaa

Safety first. "Ei se karkaa... OHO"

Noniin, kolme viikkoa "työharjoittelua" eli ratsastusta takana ja syyslomalle selvitty. Ainiin, täähän tosin jatkuu ihan samalla tavalla, kuin kulunut kuukausi muutenkin :D. Elikkä vielä painetaan tää viikko ratsastaen ja sitten siirrytään takaisin normaaliin koulu-/talliarkeen.

Tallipäivissä on jotain hämärän rutiininomaista, vaikka ratsastettavat ovat harvoin samat peräkkäisinä päivinä. Neljä otusta / pvä on varmaan tällä hetkellä minimi, yleensä noita tulee kiusattua jotain viiden ja seitsemän väliltä. Määrä vaihtelee lähinnä sen mukaan, kuinka moni ötö on vapaana, koska kaikki tarjolla olevat kelpaavat kyllä!

Koulun hevosten lisäksi ratsastan nyt sitä Cindyä, joka on vaan ihan sairaan kiva hevonen. Välillä sitä vähän ahdistaa, jos pitäisi esimerkiksi nostaa laukka suoraan käynnistä tai pysyä ihan normaalissa harjoituslaukassa ympyrällä. Sen kanssa on varmaan joskus menneisyydessä siirrytty piruettilaukkaan käynnistä tai jotain, koska hän koittaa kovasti tarjota sitä aina parin ensimmäisen askelen ajan. Ei siis mitenkään jännittyneesti tai mitään, välillä valpas valkoinen kokeilee jopa lähteä itse pyörittelemään jotain omaa käsitystään laukkapiruetista.. kiitos, mutta ei kiitos!

Grace ja Cindy pahanteossa. G näyttää muka viattomalta, mut hyvin maistui tolppa hänellekin.. Mikä lie pakoyritys.

Ajankohtainen ilouutinen on se, että se jokseenkin vastenmieliseksi kokemani Primo-ruuna lähtee pois! Kouluvalkku kertoi mulle, että se ja yks tamma haetaan uudestaan myyntiin, koska ne eivät sovi koulun käyttötarkotuksiin. Se tamma, Gogo, on vähän liian herkkä ja Primo taas vähän liian vaikee tasasella. Mikä onni silläkin ketaleella on käynyt, että se osaa sentään hypätä - muuten sen vatipään paikka ois kyllä kuopan pohjalla.. Ai mitkä patoumat :D.

Eikä siinä vielä kaikki!

Kun kaksikko tullaan hakemaan pois, tulee samalla rekallinen uusia hevosia kokeiltavaksi. Kaiken huippuhan on se, että kouluvalkku ilmoitti mun pääsevän kokeilemaan niitä heppoja opettajien kanssa! Oon jotenkin tosi otettu tästä kunniasta, koska muille oppilaille asiasta on hädin tuskin puhuttu. Mut eipä noilla koulun hevosilla kai kukaan muu oikein ratsastakaan vastaavissa määrin, kuin opet ja meitsi..

Eipä mulla oikein ihmeempää kerrottavaa ole. Kirjottaminen tuntuu ihan tajuttoman työläältä, jotenkin tökkii kun yhtäkkiä pitäiskin kirjottaa sillä parhaiten luonnistuvalla kielellä :D. Mut alkaa toi svenskakin sujua jo helpommin - ainakin ymmärrän nyt paljon aiempaa paremmin, mitä mulle yritetään sanoa. Välillä tosin vastaan omia aivoja nopeammin, jolloin joka kolmas sana on suomea tai enkkua, mut hyvin ne hiffaa!