13/11/2014

Ruisleipää

Vihdoinkin mä löysin kaupasta ihan törkeen hyvää ruisleipää! Fazerilta tietenkin, kuinka ollakaan, mut onneks löyty edes jotain muuta kuin vaaleeta leipää.. Se mössöhän rupee pursuumaan korvista ulos :D!
   Ruokatottumuksissa on muutenkin vähän opettelemista. Ei nyt mitään isoja eroja tietenkään, mutta esim. suolan ja rasvan käyttö liikkuu vähän eri svääreissä kuin Suomessa. Olen nähnyt täällä suolaa ripoteltavan surutta jopa näkkärin päälle, mistä voineekin päätellä naapurikansan jokseenkin myönteisemmän suhtautumisen ko. mausteeseen :D.
   Mut pakko myöntää, et täällä ihmiset liikkuu tosi paljon. Joka päivä törmää kahdesta kolmeen eläkeikäiseen juoksulenkillä ja todennäköisesti jokainen täällä asuva pyöräilee harva se päivä. Torilla on about joka toinen päivä kojut pystyssä ja kyllä sielläkin mummoa ja mammaa riittää, vaikka taivaalta tihuttais jäähileitä ja mereltä tuulis niin että korvat soi! Niin ja kauppaan ei kannata mennä viikonloppuisin aikavälillä 12-14, siellä on ihan hullunmylly silloin :D. Varsinkin sähkömopoilla varustetut ikäihmiset ovat vaarallisia, niitä ei meinaan kiinnosta kuinka monta teiniä sen laitteen alle jää.. Huolimatta siitä, että he ajelevat niillä menopeleillään kaupan käytävillä!!

-----------------------------------------

Tätä mä mietin tuijottaessani sitä
liilahtavan sinimustaa jälkeä
mun reidessä :D..
Tallin suunnilta ei tällä kertaa tule mitään kuuta pudottavia uutisia. Mitä nyt tuli pieni tälli reiteen, kun lähdettiin kaverin kanssa hakemaan hänen jokseenkin hankalanpuoleista tammaansa tarhasta. Sen hevosen ilme oli kyllä priceless, kun jatkoin tuosta kapinointiyrityksestä huolimatta armotonta lassoamista. Se oli itseasiassa niin järkyttynyt, että antoi kiinni noin viisi sekuntia jokseenkin kivuliaan osumansa jälkeen, voi vee mikä tamma :D. Onneks oli sokeria taskussa, ehkä se ens kerralla muistais, ettei se narun kanssa heiluva heppu ehkä ookkaan niin huono tyyppi..

   Grace pääsi tänään ekaa kertaa kouluvalkkuun sen viikon paussin jälkeen, mut vitsi se oli hyvä! Ei täydellinen (tai edes lähellä), mut varsinkin ravi tuntui parantuneen taas kertaheitolla oikein rysähtämällä, kelpaa! Lisäksi muotoon on saatu vähän lisää ryhtiä ja muistan itsekin katsella välillä ylös, vaikka hepan niskaa olisi kyllä paljon kivempi tuijottaa. Ryhdistä tulikin mieleen, että vaihdoin hiljattain satulavyön paikan ekasta ja vikasta vastinhihnasta keskimmäiseen ja viimeseen, jonka seurauksena satulan vienohko etukenoisuus korjaantui. Onneksi otettiin silloin kolmella vastinhihnalla toi penkki, valkku kyllä niin tiesi, mistä puhui!

Tulevana sunnuntaina oliskin sitten meidän ekat kisat täällä, vitsi miten siistiä :D! Kyseessä on siis ihan vaan seurakisat kotona (seuramestaruus?), luokkana medelsvår C:1. Suoraan vaB-luokkiin en pääse, pitää vissiin kvaalata ittensä eka tai jotain. Ihan hyvä niin, en mä ehkä ois kehannut kuitenkaan :P. Mut hei, positiivisella mielellä matkaan, ihan sika kiva päästä kisaamaan! Alkoi jo vähän hatuttaa tää "lorviminen", nyt päästään taas hakemaan vähän kommenttia ja kokemusta!

No comments:

Post a Comment