Summaus viikosta

Noniin, alkohan se opiskelukin! Tai no pitää vielä vähän katella tota mun lukkaria, oon meinaan lukenut tällä hetkellä käsillä olevista kursseista Suomessa yli puolet. Ehdotinkin reksille, että mut voisi siirtää NIU-linjalle (mikä lie lyhenne..), joka sisältää enemmän velkkuja ja keskittyy muutenkin enempi ratsastukseen, kuin boksien siivoomiseen.
   Tän kavalahkon suunnitelman toteutuminen vaikuttaa oikeestaan aika varmalta, koska kerrottuani kouluvalmentaja-tallipäällikölle ideasta hän ilmoitti "keskustelevansa aiheesta maanantaina reksin kanssa" eli äänenpainosta päätellen hoitaa homman mun eduksi :D!

Gracen kanssa on mennyt nyt ihan sairaan hyvin! Ei siis vieläkään liity valmennuksiin (rehellisesti sanottuna me ei mun mielestä olla tehty niillä tunneilla juuri mitään), mikä ei välttämättä oo huono asia. Tää on kyllä ihan ihme mesta tää Ruotsi, ku kaikki asiat vaan muuttuu paremmiks (paitsi henk. koht. huonepalvelu). Gracella on ollut koko tän kahen vuoden aikana krooniset "rivit" tms epämuodostumat etujalkojen vuohisissa ja ne jättävät parhaillaan hyvästejä. Myös herkästi hajoilevat suupielet ovat pysyneet ehjinä, Grace on taas hieman aiempaa sporttimallisempi, ratsastukseen on tullut ihan uusi herkkyysaste.. Listaa vois jatkaa pitkäänkin, mut tossa nyt varmaan suurimmat muutokset jotka oon tähän mennessä huomannut.

Tässä tää sporttinen ja uljas ratsuhevonen, josta puhuin. i. mäyrän manaatti ei. merileijona
Ihme isopää :D

Kieli sujuu koko ajan paremmin ja joka päivä tulee opittua uusia sanoja. Mun pieni mieleni joutuu kuitenkin kestämään suuria järkytyksiä, kun nää käyttää joistain asioista ihan kummallisia sanoja! Luulin esim. että kakku = kaka, mut asiahan onkin niin että kaka = keksi ja tårta = kakku. Tärkeä tieto kerrassaan, kauheata löytää tämänkaltainen aukko yleissivistyksessäni!

No mut joo. Yksin asuminen on ihan huippua, vaikka joku saattais luulla muuta! Ei tartte siivota muiden sotkuja, voin lauleskella vaikka koko päivän ilman et kukaan valittaa (tästä tuli broidien suunnilta usein sanomista) ja mikä parasta voin juua suoraan maitotölkistä / limupullosta ja laittaa ruokaan just niin paljon mausteita ku ite haluun. Kuulostaa pieniltä asioilta, mut tämmöset vapaudet on ennen olleet multa kiellettyjä lähinnä noiden kanssa-asujien takia. Ähäkutit!

Myös hevosenkäsittelyn osilta oon oppinut jotain uutta. Tai no, nyt sain kuulla miten juoksuttaessa pitäisi toimia enkä sitä, miten oon tähän mennessä toiminut (:D). En mä tiiä onks nää vaan jotain koulun hifistelyjä, mutta mulle tuli yllärinä se, että hevosen pysähdyttyä käskystä juoksutusuralle se pitää hakea sieltä uralta ympyrän "keskelle" ja tehä muutokset esim. sivuohjiin siellä keskellä. Siinähän on varmasti suuri ero, muuttaako niitä remeleitä siellä ympyräuralla vai 15m siitä vasemmalla :D. Noh, talossa talon tavat jne.

Minä, kapinallinen teini, rikon tässä
kuvassa kahta koulun sääntöä! 

Turvallisuus on täällä otettu huomioon noin 150-prosenttisesti. Kaikilla hevosilla tulee olla talutettaessa ketju nenän päällä, vaikka taluttaisit hevosen vaan karsinasta vesariin, turvakengät pitää olle aina jalassa (paitsi jos kukaan ei nää), hevosen tulee olla karsinassa kytkettynä seinään hoitotoimenpiteiden aikana (paitsi jos kukaan ei nää), ratsastaessa / tallissa pitää aina olla päällä vähintään t-paidan hihamittoihin pystyvä yläosa (paitsi jos kukaan ei nää) ja puhelinta ei saa käyttää hevosten kanssa toimittaessa. Paitsi jos kukaan ei nää.

Mä oon suhtautunut noihin sääntöihin vähän joustavasti. Pyrin toki kouluajalla paikallisia auktoriteetteja kammotessani käyttäytymään, kuten säännöissä on linjattu, mut viikonloppusin meen kyllä ihan surutta toppi päällä ratsastamaan, jos sattuu lämmin keli kohdalle. Osittain toteutan tätä kapinaa siitä syystä, että mun ainoat t-paitaa muistuttavat vaatekappaleet on pikeepaitoja + niitä on yhteensä "vaan" joku nelisen kappaletta = eivät riitä väkisinkään koko viikolle / en oo tarpeeks sivistynyt käyttääkseni niinkään siistejä vaatteita koko ajan. Sillon ahistaa eniten, kun menee koulutunnille toppi-huppari-yhistelmällä ja muistaa siinä ekojen kevennysaskelten lomassa, ettei sitä hupparia voikaan heittää kesken tunnin pois..

Tää olis voinut olla ihan hyvä kuva, mut ei tolla luurilla parempaan pystynyt. Siinä siis varsin valoisa aamusumu.

Mun asumus on btw ihan huippu, just sellanen sopivan kompakti pikkukämppä! Tää käsittää käytännössä keittiön, makkarin ja vessan, mutta säilytystilaakin on onnistuttu luomaan varsin runsaasti. Oon itekin lievähkösti järkyttynyt mun vastikään syttyneestä siivousinnosta, koska himassa olin aina semmonen pieni tornado joka vaan jätti kaiken sinne mihin se sattuu lentämään. Ehkä tää on jotain vieraan omistuksesa olevan kämpän epäsiistiksi jättämisen pelkoa, herregud.

Nyt ei vielä ole kerennyt tapahtumaan mitään kauhean suurta ja jännittävää, mutta hyvin näytti riittävän tikustakin asiaa :). Yritän keksiä seuraavaan postaukseen jotain jännempää kerrottavaa. Ehkä.