Vierasvalmentaja, Jan Schöneman, paljastui pienen selvittelyn jälkeen mm. masteropettajaksi ja yksi kaverini sanoi mulle tunnin jälkeen hänen olevan yksi Ruotsin parhaista valmentajista. Hän tykkäsi Gracesta hyvää ja oikeastaan ensimmäinen asia, jonka hän mulle sanoi oli: "vilken snygg häst!".
Teimme mielestäni ihan perustyöskentelyä ympyrällä. Jan tahtoi nähdä hevosen kulkevan todella pyöreässä ja matalassa muodossa, mun makuun ehkä vähän liiankin. Toki matala muoto on treenissä hyvä, mutta kuolaimen takana oleva hevonen ei edusta ihan täydellisesti mun ideologiaa. Yritän kuitenkin pysyä avoimena kaikelle, joten tein vain kiltisti kuten valmentaja pyysi ja pääsin kuitenkin kokemaan ihan uudenlaisen fiiliksen.
Jan koetti luoda mielikuvan siitä, kuinka hevosen alakaula "katoaa", eli se nostaa sen itse ylös ja käyttää todella voimakkaasti kaulan ylälinjaa. Sain tästä valmennuksen aikana tatsia 2-5 laukka-askelen ajan ja se todellakin tuntui juuri siltä, kuin Grace olisi imaissut alakaulansa sisäänpäin ja pyöristynyt ihan mielettömästi ylälinjastaan. Valkku edusti mun mielestä siinä mielessä vähän ns. saksalaista koulukuntaa (tai sitä, miten olen sen itse käsittänyt), että hän tahtoi hevosen liikkuvan enemmän sisäohjan tuella ja myötäykset tulivat ulko-ohjasta. Tätä tyyliä oon käyttänyt joskus ennenkin, mutten Gracen kanssa.
Valmennus meni kokonaisuudessaan ihan hyvin, mutta Grace reagoi jo verryttelyssä jotenkin vähän liian herkästi kaikkeen, mikä olisi edes mahdollisesti voinut olla pidäte. Lähinnä siis jos yläkroppa heilahti puolikaan senttiä eteenpäin, yritti G siiryä käyntiin. Se on tuntunut vähän väsyneeltäkin nyt, joten varmaan pitää ottaa ens viikolla kevyemmin.
Jan sanoi valkun jälkeen, ettei Gracella ole mitään anatomista syytä, miksei se voisi laukata kunnolla. Kuulema laukka on oikeastaan jopa aika hyvä, kun G rentoutuu ristiselästään - joka meidän täytyy muutenkin verrytellä joka päivä tosi hyvin - joten toivo elää :D. Ravista saimme kehuja sekä Janilta, että tuntia seuranneelta kotivalmentajaltamme, vaikkei Graaz nyt mikään liitokavio olekaan; pääasia nyt on se, että se ravaa mielellään ja vaivattoman oloisesti.
Yksi seikka, josta olen kuullut myös jokaiselta muulta valmentajaltani, on Gracen ns. kaksiosaisuus. Tästä huomautti myös Jan: "hon är liksom jätte bra med sin framdel: formen i nacken och framben är bra men hon lämnar sin bakben bakom sig". Grace on siis "katki" satulan kohdalta ja kulkee ikäänkuin sellaisessa ikuisessa etukenossa :D.
Tänään on sitten vuorossa estetunti, joka toivottavasti piristäisi kaakkia vähäsen. Kaavailimme parin kaverin kanssa alustavasti myöskin irtohypytystä ensi viikolle, huippua! Viime kerralla Grace oli ihan innoissaan ja hyppäs kuin joku pieni raketti :D! Eräs maneesissa silloin olleista estevalmentajista katsoi sen hyppyjä ja kysyi yhtäkkiä, et onks Grace joskus varsonut. Toi kysymys tuli niin puskista, että tajusin vasta myöhemmin kysäistä, miksi hän halusi sen tietää. Ilmeisesti siis joillakin varsoneilla tammoilla on tapana hypätä tosi läheltä estettä ja siinä Grace todellakin on ekspertti. Oon kai itse jo tuohon tottunut sen verran, etten itse edes tajua sen tekevän niin (erään kerran itsenäisesti hypätessäni katsomassa ollut kaverinikin ihmetteli kauhuissaan, että miten se voi tulla niin lähelle estettä ja hypätä pudottamatta yli).
Koitan laittaa jonkun kuvaamaan, niin saatais tänne vähän ajan tasalla olevampaa materiaalia.
Teimme mielestäni ihan perustyöskentelyä ympyrällä. Jan tahtoi nähdä hevosen kulkevan todella pyöreässä ja matalassa muodossa, mun makuun ehkä vähän liiankin. Toki matala muoto on treenissä hyvä, mutta kuolaimen takana oleva hevonen ei edusta ihan täydellisesti mun ideologiaa. Yritän kuitenkin pysyä avoimena kaikelle, joten tein vain kiltisti kuten valmentaja pyysi ja pääsin kuitenkin kokemaan ihan uudenlaisen fiiliksen.
Jan koetti luoda mielikuvan siitä, kuinka hevosen alakaula "katoaa", eli se nostaa sen itse ylös ja käyttää todella voimakkaasti kaulan ylälinjaa. Sain tästä valmennuksen aikana tatsia 2-5 laukka-askelen ajan ja se todellakin tuntui juuri siltä, kuin Grace olisi imaissut alakaulansa sisäänpäin ja pyöristynyt ihan mielettömästi ylälinjastaan. Valkku edusti mun mielestä siinä mielessä vähän ns. saksalaista koulukuntaa (tai sitä, miten olen sen itse käsittänyt), että hän tahtoi hevosen liikkuvan enemmän sisäohjan tuella ja myötäykset tulivat ulko-ohjasta. Tätä tyyliä oon käyttänyt joskus ennenkin, mutten Gracen kanssa.
Valmennus meni kokonaisuudessaan ihan hyvin, mutta Grace reagoi jo verryttelyssä jotenkin vähän liian herkästi kaikkeen, mikä olisi edes mahdollisesti voinut olla pidäte. Lähinnä siis jos yläkroppa heilahti puolikaan senttiä eteenpäin, yritti G siiryä käyntiin. Se on tuntunut vähän väsyneeltäkin nyt, joten varmaan pitää ottaa ens viikolla kevyemmin.
Jan sanoi valkun jälkeen, ettei Gracella ole mitään anatomista syytä, miksei se voisi laukata kunnolla. Kuulema laukka on oikeastaan jopa aika hyvä, kun G rentoutuu ristiselästään - joka meidän täytyy muutenkin verrytellä joka päivä tosi hyvin - joten toivo elää :D. Ravista saimme kehuja sekä Janilta, että tuntia seuranneelta kotivalmentajaltamme, vaikkei Graaz nyt mikään liitokavio olekaan; pääasia nyt on se, että se ravaa mielellään ja vaivattoman oloisesti.
Yksi seikka, josta olen kuullut myös jokaiselta muulta valmentajaltani, on Gracen ns. kaksiosaisuus. Tästä huomautti myös Jan: "hon är liksom jätte bra med sin framdel: formen i nacken och framben är bra men hon lämnar sin bakben bakom sig". Grace on siis "katki" satulan kohdalta ja kulkee ikäänkuin sellaisessa ikuisessa etukenossa :D.
 |
| Tässä vähän reilu vuoden vanhassa kuvassa näkyy aika hyvin, mitä tarkoitan Gracen ikuisella etukenolla. Nykyisin tätä harvemmin näkee ravissa, mutta laukassa oon kyllä niin onneton ratsastamaan sitä takaosalle, että se näyttää valitettavan usein tältä. Noh, ainakin se tuntuu sitten takajalkoja oikein käyttäessään ihan maagiselta, mutta siihen pisteeseen pääseminen tuntuu vaan niin pirun vaikealta!! |
Koitan laittaa jonkun kuvaamaan, niin saatais tänne vähän ajan tasalla olevampaa materiaalia.
No comments:
Post a Comment