Luukku 13: Kootut epäonnistumiset top 5

Päätin näin kolmannentoista päivän kunniaksi kertoa mun ja Gracen yhteisistä kommelluksista, olkaapa hyvät :D!

1. Ehdoton suosikkini lukemattomista tippumisistani tapahtui ensimmäisenä talvenani Gracen kanssa. Lunta oli paljolti ja olimme juuri kävelemässä loppukäyntejä satulattoman maastoreissun päätteeksi. Ehdin nähdä, että edessä olevasta puusta tippui kourallisen verran lunta ojaan ja tästä riemastuneena Grace teki 180° käännöksen takajaloillaan ja jätti mut makaamaan selälleen paaaksuun lumihankeen! Kömmittyäni ylös sieltä valkeuden syövereistä näin Kaakin laukkaavaan tallille päin ja huusin paniikissa sen perään. Parasta oli, että Grace oikeasti pysähtyi, kääntyi ympäri ja ravasi takasin mun luo :).

2. Ns. Lentokesä eli vuoden 2013 kesä (ja oikeastaan myös tämänkin vuoden..) oli mitä ratkiriemukkainta aikaa hyppäämisen kannalta. Grace heitti mut valehtelematta ketoon joka ainoa kerta, kun erehdyin estetreeneihin sen kanssa ja silti vain itsepintaisesti jatkoin hyppäämistä :D. Ongelmat ovat Ruotsiin muutettuamme kaikonneet, lienee taas jotain mun korvavälin juttuja..

Tää on mun ultimate favourite :D. Mainittakoot, että yhden askeleen sarjat ja jumppasarjat johtivat poikkeuksetta tähän.

3. Grace järjesti kerran tarhoilla ikioman pikku hullunmyllyn. Sen sijaan, että Grace olisi tapansa mukaan kiltisti kävellyt portilta tarhaan (jep, minä syntinen päästin sen toisinaan irti jo portin puolivälissä) se vilkaisikin mua ilkikurisesti ja lähti tykittämään tarhojen väleihin ja lopulta myös niiden taakse. Noh, antoi se lopulta kiinni, mutta siihen loppui kyllä kaikenlaiset vapaudet noiden irtipäästöjen suhteen :D.

4. Rakkaudesta se hevonenkin potkii.. Mitatessani ensimmäistä kertaa kuumetta Gracelta olin kirjaimellisesti päästä hengestäni. Grace potkaisi ihan sairaan nopeasti noin viisi senttiä mun päästä vasemmalle jysäyttäen kuuluvasti vesarin seinää. Hieman kalpeana sitten siirryin niin sivuun, kuin vain pääsin ja sain toimenpiteen lopulta suoritettua.. Tuon potkun jälkeen G on ilmaissut mielipiteensä aiheesta lähinnä painamalla hännällään niin tiukasti vastaan, kuin vain on hevoselle mahdollista. Nykyisin se ei oikeastaan tee sitäkään, onkohan siitä tulossa vanha :D..

5. Eräänä kauniina päivänä kyllästyin Gracen mateluvauhtiin taluttaessani sitä tarhaan ja tökkäsin sitä sormella suunnillen siihen kohtaan, mihin kannuskin osuisi. G ei suinkaan ruvennut kävelemään nopeammin, vaan huitaisi kiukkuisena ilmaa etujalallaan. Opetin sen myöhemmin tekemään tuon tempun käskystä ja nykyään me voidaan tehdä "espanjalaista käyntiä", jos taluttelupäivä käy pitkäksi :D. Tosin pitäisi vielä opettaa se kävelemään aina reippaasti, se on usein niin ärsyttävä tahmatassu!